torstai 18. syyskuuta 2014

Fitness Cover Girl -kilpailukiertue Mikkelissä

Bodyfitnessiin minua valmentanut Heidi Edelmann alkoi kesällä houkutella tällaiseen kauneus- ja fitnesskilpailuun kuin Fitness Cover Girl. Kilpailukiertueen takana on mallitoimisto Facemakerin Johanna Loiri ja Heidi on ollut osakilpailutuomarina kiertueella. Oman tämänhetkisen elämäntilanteeni vuoksi mietin pitkään, voisinko kilpailuun osallistua. Pian kuitenkin ilmoittauduin Johannalle, sillä ajattelin, että kokemus tulee varmasti olemaan mieletön.


@Night Vaakuna Kuva: Johanna Loiri

FCG -kilpailuun valmistautuminen muistutti jollain tapaa body fitness -kilpailuihin valmistautumista. Kiitokset ihanille kaunistajilleni Pauliinalle sokeroinnista (Kauneus- ja hiuspalvelut Adelia) ja Joannalle volyymiripsistä sekä kynsistä (Kauneus- ja kynsistudio Joanna). Hiukset ja meikin minulle viimeisteli jo tuttuun tapaan Kaija Koskinen (AK Hius&Meikkikoulu).

Before and after makeup

Perjantai 12.9. alkoi normaaleilla työtohinoilla, jonka jälkeen ajelin Kaijan luo laitettavaksi. Aikataulu piti hyvin ja ennätin Vaakunaan Mikkeliin klo 17, jolloin aloitimme koreografioiden läpikäynnit. Tyttöjä kisassa oli yhteensä 7 ja itse olin porukan vanhin. Muut osallistujat olivat 18-24-vuotiaita. Harkkojen välissä käytiin myös Mikkelin Fressillä ottamassa kuvia Bodytreeni -lehden juttua varten.

Bodytreeniin juttua @Fressi, Mikkeli Kuva: Johanna Loiri

Varsinainen kilpailuosuus alkoi klo 22.30 tuomareiden haastattelulla. Jokainen meistä kävi vuorotellen tuomariston edessä suljettujen ovien takana haastateltavana. Sen verran taisi kuitenkin jännittää, etten ihan tarkasti muista mitä kaikkea tuomareille tuli sanottua. Se kuitenkin kertonee suunnan, että yksi lause oli: "Kelasin sitä, et mä pukeuduin vielä yläasteelle siirtyessä nappiverkkareihin ja flanellipaitaan."


Selfie with FCG:s by Johanna Loiri

Kilpailun osuus kaksi oli tuo harjoittelemamme show Night Vaakunan yleisölle. Tanssikuviot sujuivat hienosti koko porukalta ja lavalla fiilis oli aivan mahtava. Oli ihana esiintyä, kun yleisö oli hommassa mukana. Lavalla käytiin treenivaatteissa, bikineissä sekä bilemekoissa.

Yksi parhaista!

Oi Oi Brazilin ihanat bikinit!

Palkintojenjako alkoi yleisön suosikin huutoäänestyksellä. Itse kilpailin numerolla 4 ja omalla kohdallani yleisö villiintyi - aika upea onnistumisen tunne. Myös numerolla 5 kilpaillut Noora sai mahtavan huutokonsertin yökerhossa. No meidät pyydettiinkin sitten eteen vielä uudestaan ja yleisöä huudatettiin toistamiseen. Hävisin piirun verran huutoäänestyksessä Nooralle.

Noora Koponen

FCG -osakilpailu oli samalla Miss Mikkeli -kilpailu ja tuoreeksi Miss Mikkeliksi valittiin Jenni Tuomi. Osakilpailusta jatkoon pääsivät kevään FCG -semifinaaliin Jenni Tuomi ja Jasmi Nygård. FCG -finaalin voittaja tulee saamaan mm. lisäravinnesponsorin sekä malli- & promootiotöitä. Palkinnon arvo on useita tuhansia euroja. Seuraava osakilpailu kisataan Kuopiossa Passionissa 4.10. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä johanna@facemaker.fi.

Jasmi Nygård ja Jenni Tuomi Kuva: Johanna Loiri

Vaikka itse en kilpailuissa varsinaisesti menestynytkään, oli kokemus hieno ja käteen jäi niin ihania uusia ystäviä kuin yhteistyöstä kiinnostuneita sekä valmennukseni piiriin haluavia asiakkaita. Kiitokset Johannalle kilpailun järjestämisestä ja tytöille mukavista hetkistä. Sai ExtremeRunit hyvin nollattua täysin erilaisessa ympäristössä ja hotellissa yöpyen sekä kiireettömästi aamupalaillen. 


Katse kohti uusia tavoitteita. Kiitos yhteistyökumppaneilleni! -Anni


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Elämäni ensimmäinen Extreme Run ja Puulan Vitnesstiimi

Suoriuduin elämäni ensimmäisestä Extreme Runista maaliin naisten Hupisarjassa sijalla 9. /398. Kokonaissijoitukseni naisten sarjoissa (kilpa- ja hupi) oli 24. /441. Juoksu sujui paremmin kuin osasin odottaakaan, mutta tokihan hiljainen tavoite on aina sijoittua 10 parhaan joukkoon... ;D

15. parhaan naisen joukossa myös toinen Puulan Vitnesstiimiläinen. ;)

Mistä se ajatus sitten lähti?

Kuulin alkukesästä, että Extreme Run on tulossa ensimmäistä kertaa houkuttelevan lähelle, Peurunkaan 6.9.2014. Päätin osallistua ja aloin haalia tapahtumasta kiinnostunutta porukkaa kasaan. Jengille piti alkuun kehitellä nimi ja lukuisista nimiehdotuksista valikoitui osallistujien suosikiksi Puulan Vitnesstiimi. 


Vitnesstiimin alla kisaili 12 yllytyshullua, joista kuvassa valtaosa.

Extreme Run on juoksutapahtuma, jossa tällä kertaa juostava matka oli 11km. Osallistujia oli kaikkinensa noin 1500 ja sarjoja oli miesten ja naisten kilpa- sekä hupisarjat. Juoksureitin varrella osallistujat kohtaavat erilaisia esteitä kuten kiipeilytelineet tai uimaeste. Osa reitistä saattaa olla myös hidaskulkuista, kuten Peurungassa oli esimerkiksi kahluuosuus järvessä. Reitti kulki suurelta osin maastossa, joten itselläni suunnistuksesta oli suuri etu tätä kisaa ajatellen. Ehkäpä itselleni jännittävin este oli korkeat rakennustelineet, jotka tosin adrenaliinipiikissä tuntuivat jäävän matalaksi! :D


Kuva: Daniel Caswell/ photobycaswell.com

Sattui myös sen verran huvittava juttu, että koutsi unohti itse puolet vaihtovaatteistaan. Siellä sitten juoksujen jälkeen tuntemattomien ystävällisten neitokaisten avustuksella kuivateltiin yhteistuumin pikkareitani hiustenkuivaajalla. Kokemus tuo varmuutta ja Extremekokemus yhdistää vai miten sen voisi paremminkaan ilmaista? 




Kiitos vielä meidän huikealle Puulan Vitnesstiimille! Keväällä olisi samanlaista settiä tarjolla uudelleen Peurungassa, joten ilmaise rohkeasti kiinnostuksesi lähteä mukaan hulvattomaan joukkoomme!




maanantai 1. syyskuuta 2014

Vieraskynä: #kutsumua

#kutsumua-kampanjan ideana on ottaa kuva 
kahdesta sanasta, josta toinen kuvaa sitä lokeroa,
johon ihminen on yritetty tunkea ja toinen sellaista
ominaisuutta, jonka tahtoisi muiden itsessään 
näkevän ja muistavan. 
                                                           
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vieraskynäilijä on entinen koulukiusattu,
nykyisin kolmekymppinen uusperheen äiti ja äitipuoli,
tradenomi, yliopisto-opiskelija,
työntekijä, projektipäällikkö ja esimies,
joka on syntynyt  ja kasvanut Savossa, opiskellut Keski-Suomessa
ja työskentelee nykyään Helsingissä.

Antoisia lukuhetkiä,
toivottelee alla olevassa kuvassa oleva itsekin koulukiusattu Anni/ AL-Fitness
Tuli useampi kuin yksi sana per lokero, mut haittaakse?
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

#kutsumua

Peruskoulussa olin aika tavallinen, reipas ja innokas koululainen. Sain hyviä arvosanoja, tykkäsin urheilla ja sen enempää asiaa miettimättä pukeuduin vaatteisiin joissa viihdyin. Mieluisan koulurepun valinta oli lukuvuoden vaikein ja tärkein päätös. Olin omasta mielestäni puhelias, huumorintajuinen ja avulias koulukaveri. Halusin viimeiseen asti uskoa toisten ihmisten vilpittömyyteen ja hyviin aikomuksiin, koska itse ajattelin aina pyrkiväni hyvään.
Tällainen positiivinen ajattelu ei kuitenkaan kaikkien mielestä ollut suotavaa minulle, joka sanoin ääneen asioita joita muut eivät sanoneet. Kyseenalaistin, kun ei olisi saanut kyseenalaistaa. Luotin, kun ei olisi pitänyt luottaa. Rohkeat kannanottoni antoivat toisille luvan hyökätä persoonaa vastaan. Elettiin aikaa ennen kännyköitä, internetiä ja sosiaalista mediaa, mutta kiusaajien luovuudella ei ollut rajoja silloinkaan. Oli solvauslappusia pulpetissa, pilkkaamista, tavaroiden sotkemista, ulkopuolelle jättämistä, jopa tönimistä ja tahallista vahingoittamista.
Mitä peruskoulu sitten opetti minulle, kympin oppilaalle, elämästä?
Sen sijaan että olisin oppinut ihmisten olevan hyväntahtoisia ja luottamuksen arvoisia, opin odottamaan kieroja taka-ajatuksia ja epäilemään kaikkea mitä minulle sanotaan.
Sen sijaan että olisin oppinut vastoinkäymisten voivan vahvistaa, opin peittelemään niitä.
Sen sijaan että olisin odottanut innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan, opin välttelemään isoja pettymyksiä.
Sen sijaan että olisin oppinut uskomaan itseeni, opin etten ole minkään arvoinen.
Opin, että ihmisten välisissä suhteissa rehellisyydestä sakotetaan.
Opin, että jos poikkeat joukosta, tulet saalistetuksi.
Opin tietämään miltä tuntuu, kun sinulle nauretaan päin naamaa, ja huomaat tulleesi jälleen kerran vedätetyksi.
Opin, ettei sanoihin ole luottamista.
Nämä opit muokkasivat odotuksiani toisia ihmisiä kohtaan, odotuksia itseäni kohtaan ja näin ollen myös omaa käyttäytymistäni. Ne ovat olleet vaikuttamassa kaikilla elämäni poluilla.
Useita vuosia kannoin mukanani jokaista loukkausta, jonka vastaanotin. Osa ikävistä muistoista on hiljalleen hiipunut, osa loukkauksista ei unohdu koskaan. Jälkikäteen niitä osaa asettaa eri arvoon, mutta vahinko on jo ehtinyt tapahtua. En pysty ottamaan takaisin niitä virheitä, joita olen näiden peruskoulussa saamieni elämänoppien perusteella elämässäni tehnyt.

Nyt aikuisiällä olen paremmin oppinut ymmärtämään että muilla ihmisillä tulee aina olemaan persoonaani kohdistuvia mielipiteitä. Kaikkia ei voi miellyttää. Aina ei kyse ole edes persoonasta, vaan siitä mitä henkilö toiselle edustaa.
Käymme elämämme aikana läpi useita erilaisia rooleja, joihin jokaiseen kohdistuu ulkopuolisten odotuksia.  Osa odotuksista on perusteltuja, osa ei. Tärkeintä on tiedostaa ettei niiden tarvitse olla mitään sen enempää – viime kädessä ne ovat kuitenkin heidän ajatuksiaan, eivät minun.   
Eri elämänkäänteiden myötä olen vähitellen oppinut että minä itse valitsen, kuinka annan toisten ihmisten mielipiteiden ja minuun kohdistettujen tekojen minun elämääni vaikuttaa.
Toivon rohkeutta kaikille koulukiusaamista kohdanneille – kiusaajille rohkeutta lopettaa ja kiusatuille rohkeutta kaikesta huolimatta uskoa itseensä. Kiusaaminen on osoitus kiusaajien heikkoudesta, ei vahvuudesta.
Kun on itse tyytyväinen ja arvostaa itseään, se näkyy ulospäin. Ei anneta muiden määrittää sitä ketä me olemme tai emme ole – tärkeintä on, että on hyvä olla itsensä kanssa! Hyvä itsetunto on kaikista vahvin panssari mitään loukkausta vastaan.


Vaikuta omaasi ja ympäristösi hyvinvointiin - ethän kiusaa!